Nyt kun rumpujen äänimaisemaa on putsattu ja avattu leikkaamalla ja kontrolloimalla tarpeettomia taajuuksia sekä vapautettu näitä taajuuksia muiden soittimen käyttöön, laitan basson pelittämään rumpujen kanssa. Basso ja rummut muodostavat useimmiten biisin grooven, joten niiden täytyy toimia hyvin yhdessä.
Jaoin aiemmin bassoraidat kahteen vaihtoehtoiseen settiin (perufiltteröity verrokki ja splitattu). Jatkan perusfiltteröidyn yhdistetyn (DI+Amp) Basses-raidan käsittelyllä. Biisin basso on niin hyvin äänitetty, että pelkästään verrokkisetin prosessoimisella päässee maaliin.
Tarkistan vielä nopeasti, että bassoraidat ovat hyvässä vaiheessa keskenään ja että basson ja rumpujen taimaus on kohdallaan ja riittävän tiukka, jotta biisin groove pysyy kasassa alusta loppuun. Rumpujen ja basson pääiskujen (grooven luovien aksenttien) tulee osua kuta kuinkin kohdalleen. Taimaus (riittävä kvantisointi) kuuluu ennemminkin äänitys- ja valmisteltuvaiheeseen, kuin miksausvaiheeseen. Tarkistan kuitenkin ajoituksen ja teen tarvittavat korjaukset.
Helpotan edelleen basson jatkokäsittelyä kaventamalla hieman sen dynamiikkaa jo tässä vaiheessa. Liian voimakkaita tai liian hiljaisia basson näippäilyjä tasoitan Wavesin Bass Riderilla, jolloin jatkossa compressoreille ei jää liikaa vastuuta siitä, että basson grooven voi kuulla koko biisin ajan kaikkien muiden raitojen alta. Tällaisen perustasoituksen voi tehdä myös manuaalisesti esim. tasoittamalla kunkin fraasin tai yksittäisten nuottien volumea hieman (clip gain), jotta yksittäiset sävelet eivät häviä tai korostu liikaa. Tasoitan vain 2-4 dB bassoraidan dynamiikkaa, jolloin sen miksaminenkin on helpompaa. Tässäkin kaupalliset verrokit ohjaavat basson miksaamista, koska hyvässä miksauksessa basso ei katoa missään vaiheessa kuulumattomiin.
Leikkaamalla bassosta tarpeettomia taajuuksia, avaan sekä virvelin että bassorummun saundia. Yläkuvassa olen vapauttanut taajuuksia virvelille, varsinkin n. 180 (virvelin perustaajuus), 350 ja 3000 Hz:n kohdalta. On-off -tekniikalla kuulen parhaiten ne leikattavat taajuudet, jotka avaavat rumpujen äänimaisemaa välittömästi, ilman että basson oma saundi juurikaan kärsii leikkauksista. Kuvan leikkauskohdissa (160-200 Hz ja 250-500 Hz) on tyypillisesti taajuuksia, jotka tekevät basson tunkkaiseksi. Virvelin ja bassorummun transientit tarvitsevat itselleen tuon n. 3 kHz:n taajuuden, mistä syystä olen leikannut bassoa tuosta hieman. Basso puolestaan kaipaa tyypillisesti n. 700++ Hz:n taajuuksia, jotta se erottuisi pienemmissä napeissa ja kajareissa, mistä syystä olen hieman korostanut tuota taajuutta. Samalla tuo taajuus myös avaa/kirkastaa nätisti virvelin äänikuvaa. Win-win. Bassoleikkurin olen siirtänyt suurinpiirtein bassorummun perustaajuuden yläpuolle, jotta bassorumpu pääsee selkeämmin lävitse taustalta. Tuon leikkauskohdan sweetpotin kuulee selvästi. Vielä buustaan bassoa hyllykorjaimella n. 100+ Hz:n korkeudelta, jotta saan bassosta irti enemmän bassotaajuuksia, joita se on menettänyt hieman bassoleikkurin myötä. Bassoa ja rumpuja yhteensovittaessani, kuuntelen lähinnä näitä ryhmiä. Tarkistan lopuksi fiilisraitojen ja muidenkin raitojen kanssa, että groove-ryhmä tukee hyvin biisin fiilistä.
Mixhappens 